Dharma Gunsin Peten soittolista: Gotta Get Some Action!

Uusimman Rockhopper-soittolistan kuratoi spesiaalivieras, Dharma Gunsin laulaja-kitaristi Pete. Pääsemme Peten listan kautta kurkistamaan mistä Dharma Guns on tehty.

Alla Pete avaa biisien taustoja ja niiden vaikutuksia Dharma Gunsin musiikkiin! Tätä matkaa ei kannata jättää väliin!

Peten avoauton kyydissä pääsemme muun muassa Pasific Coast Highwaylle, kruisaillen sillä San Franciscosta Los Angelesiin!


Lisätietoja soittolistoistamme sivun lopussa.


Laita Rockhopper-soittolista soimaan tästä

Ja ota Peten matkaopas mukaan tästä:

Gotta Get Some Action

Mielikuvat Scandinavian action rockista vievät 2000-luvun vaihteeseen, liekkikalsareiden, kasipallojen ja ketjulompakoiden aikakaudelle. Cd:t olivat korvanneet vinyylin ja grunge oli menneen talven lumia. Rock sai olla taas hauskaa ja rumat kirppisvillapaidat olivat vaihtuneet nahkaan ja tiukkaan denimiin. Action rockin pohja on tietysti (proto)punkissa ja 80-luvun hard rockissa, mutta kyllä siinä grungen kaikujakin kuuluu, ainakin rosoisempien levyjen soundimaailmassa ja kitarariffeissä. Oma bändini Dharma Guns edustaa jonkinlaista action rockin paluuta vuonna 2024. Oheinen lista on kasattu leveältä aikajanalta niistä vaikuttimista, joista bändimme syntyi.

1. Demolition 23: Hammersmith Palais

Aikaansa edellä (tai pahasti jäljessä) ollut biisi ja levy, joka edusti aika täydellisesti action rock -genreä jo ennen kuin genre nimettiin vuosituhannen taitteessa. Ysärillä nähdyt keikat jättivät lähtemättömän vaikutuksen, jollaiseen on harva artisti kyennyt. Suuri osa levyn biiseistä oli covereita parinkymmenen vuoden takaa, mutta kirkkaimpana helmenä loisti Monroen oma ”Hammersmith Palais”, jonka kertosäe on edelleen Monroen keikoilla varsinaista yhteislaulun juhlaa.

2. The Hellacopters: (Gotta Get Some Action) Now!

Sen varsinaisen action rockin aikakauden startannut biisi ja genren anthem. Supershitty to the Max -albumi oli raakuudessaan ja nopeassa syntyhistoriassaan tärkeä refe, kun Dharma Gunsin debyyttiä lähdettiin kätilöimään.

 

3. D-A-D: Bad Craziness

Scandinavian Action Rockin kummisedät, Tanskan Eppu Normaali ja bändi, jota kaikki rokkarit rakastavat. Materiaali on epätasaista, mutta joka levyllä on helmiä.

 

4. MC5: Heavy Lifting

Monessa mielessä itselleni todella tärkeä bändi. Halusin listalle biisin Wayne Kramerin ennen kuolemaansa työstämältä ja postuumisti julkaistulta levyltä, joka on pyörinyt viime aikoina levylautasella paljon. Ei tätä pidä verrata vanhoihin klassikoihin, mutta levyllä on ehdottomasti hetkensä. Tämä avausraita olisi voinut sävellyksenä olla vaikka High Timella.

5. The Stooges: Gimme Danger

Biisi, jonka olen itse yrittänyt kirjoittaa muutaman kerran, mutta aina siitä tulee jotain ihan muuta. Viimeisin esimerkki on Dharma Gunsin levyltä ”The Vipers”. Iggyn tekemiset ovat kyllä muutenkin toimineet jonkinlaisena ohjenuorana elämässä. Jim Jarmuschin Gimme Danger –dokumentista on jäänyt elävästi mieleen, kun Iggyltä kysytään: ”Oletko vaikuttanut kehenkään?” Ja mies vastaa: ”Autoin tuhoamaan 60-luvun.”

6. Dharma Guns: The Vipers

Painajaisia, liskojen yö… E:stä lähtevä sointukulku, joka syntyi rämpyteltyäni ”Gimme Dangeria”. Lopputulos on jotain ihan muuta kuin esikuvansa, mutta olen tyytyväinen.

 

7. Guns N’ Roses: It’s So Easy

Jos puhutaan action rockista, eikä mainita Gunnareiden vaikutusta genreen, ei tiedetä, mistä puhutaan. ”It’s So Easy” ei ole niitä suurimpia hittejä, mutta itselle aina ollut yksi bändin kovimmista biiseistä. Axl laulaa säkeistössä makealla soundilla matalalta.

 

8. Nirvana: Breed

Kuunnelkaa, kuinka sujuvasti tämä biisi solahtaa tälle listalle. Punk, grunge, action rock, sleaze rock, hard rock… niissä voi olla lopulta aika paljon samaa, bändistä riippuen. Dharma Guns on soittanut tätä keikoilla setin viimeisenä biisinä ja hyvin toimii!

 

9. Smack: Criminal

Smackiltä voisi laittaa tällaiselle listalle melkein minkä biisin vain – ainakin kahdelta ensimmäiseltä levyltä, mutta laitetaan nyt ”Criminal”. Bändi, joka oli grunge ennen grungea ja johon kulminoituu suomalainen musatermi ”katurock” (vrt. ylempänä maininta genrejen samankaltaisuuksista).

 

10. Sweatmaster: I Am a Demon And I Love Rock’n’Roll

Vuosituhannen vaihteen kovin kotimainen action rock -karsinaan tungettavissa oleva bändi Fleimareiden ohella. Sweatmaster aiheutti sen, että aina kun kitarasta syntyy tietynlainen nykivä riffi, biisin työnimeksi tulee ”Sweatmaster”. Mahtavaa, että ovat palanneet lavoille!

 

11. Dead Boys: Sonic Reducer

Big Bang! Alkuvoima! Yksi maailman tärkeimmistä rockbiiseistä. Sopii ja kuuluu kaikille listoille.

 

 

12. Turbonegro: Denim Demon

Ei kai action rockista voi puhua mainitsematta Turbonegroa. Loistava bändi ja genrensä kruununjalokivi.

 

 

13. L7: Shitlist

Näin L7:n kesällä livenä ja jos jossain bändissä on actionia, se on L7. Groovaavia voimasointuriffejä ja  laulusoundissa kuuluu, kuka määrää. Tämä on tällä listalla toinen Seattle-aikakauden esimerkki, joka osoittaa kuinka grunge ja action rock ammentavat samoista lähteistä.

 

14. Johnny Thunders: You Can’t Put Your Arms Around a Memory

Demolition 23 oli ensikosketukseni muutamiin vanhempiin punkbändeihin. Tämä biisi puolestaan kolahti todella lujaa Michael Monroen ekalla soololevyllä Nights Are So Long vuodelta 1987. Rujoa ja kaunista samaan aikaan.

 

15. Backyard Babies: Ghetto You

Ruotsin kävelevien rokkikliseiden Total 13 oli kyllä aikakautensa täydellinen tuotos. 13 timanttista biisiä, joista reilu 20 vuotta sitten itselleni kolahti eniten tämä vastustamaton korvamato.

 

16. U.K. Subs: Endangered Species

Tässä biisissä on sellaista näkemystä ihmislajin typeryydestä, josta olen aina diggaillut. Näyttää siltä, että Dharma Gunsin seuraavan levyn tekstimaailma nojaa kenties tänne päin. Onhan tämä nyt ikoninen punkralli!

 

17. The Empire Strikes: Children of the Sun

Itselleni tuoreempi tuttavuus, jota luukutin kesäloman juoksulenkeillä. Väittävät Suomen ruotsalaisimmaksi bändiksi, enkä käy kiistämään: vahvat Hellacopters-vibat, mutta kuulostaa silti ihan omalta itseltään. Loistavia biisejä, hyviä sanoituksia, hieno laulaja. Näiden kanssa tahtoisin keikkailla.

 

18. Duff McKagan: Longfeather

McKaganin soololevy Lighthouse on loistava! Pari ekaa biisiä on sellaisia mieltä ja niskavilloja ylentäviä biisejä, joita kuvittelee luukuttavansa avoautossa Pasific Coast Highwayllä matkalla San Franciscosta Los Angelesiin. Dharma Gunsin vaikea kolmas levy tulee kuulostamaan samalta kuin tämä biisi.

 

19. Hanoi Rocks: Mental Beat

Hanoi on itselleni se tärkein bändi koskaan, joten valinnan vaikeutta riitti. Päädyin lopulta tähän, koska biisi sisältää paljon häröilyä, jota käytettiin refenä Dharma Gunsin nimikkobiisin c-osan apinalaumaan.

 

20. Dharma Guns: Dharma Guns

Dharma Gunsin olemassaolon kiteyttävä ja albumin päättävä biisi, jonka kitarariffi vie Ruotsiin ja tekstimaailma selittää yhtyeen nimeä. Kertosäettä on kiva hoilata kännissä messissä samaan tapaan kuin listan korkkaavan Demolition 23:n ”Hammersmith Palais” -klassikkoa. Ketjulompakot kilisee, liekkikalsarit kuumenee ja vuosituhannen vaihteen hiki haisee.

 

 


Presshopper soittolistat: Rockhopper | Punkhopper | HipHopper
Lisää eri musiikkigenrejen listoja on tulossa lähitulevaisuudessa!
Seuraa uutisointiamme Facebookissa ja Instagramissa.

Rekisteröidy postituslistallemme ja saat sähköpostiisi tiedon uusista päivityksistä kuratoiduissa Spotify-soittolistoissamme. Listalle voit liittyä täyttämällä alla olevan lomakkeen.